Koivikon kartanon alue on kulttuurihistoriallisesti arvokas kokonaisuus. Maalaiskartano sijaitsee Suomen vanhimman ja laajimman lehtikuusimetsän kainalossa noin kilometrin päässä kirkasvetisestä Pyhäjärvestä.

Kiteen keisarin jalanjäljillä

Kartanon päärakennuksen rakennutti v. 1840 tiluksia 1700-luvun lopulta hallinnut Arppen mahtisuku. Heiltä kartano siirtyi Axel Emil Branderin ja hänen Anna-vaimonsa hallintaan ja paikalla käynnistyi karjanhoito- ja meijerikoulu. 1909 isännäksi tuli edellisten poika, Akseli Brander, joka yhdessä tanskalaissyntyisen Anna Dorthea-vaimonsa kanssa jatkoi maineeseen noussutta voin ja juuston tuotantoa. Suvulta tila siirtyi valtiolle 60-luvulla. Kiteen maatalousopisto muutti kartanon tiloihin v. 1961.

Mittavien uudistustöiden jälkeen alkuperäiseen kukoistukseensa palautettu Koivikon Kartano on taas hyvien makujen ja raaka-aineiden koti, kun Koivikon Kievari avasi ovensa ruokailijoille toukokuussa 2012.

Haku